Jopas jotakin! Tässähän eletään jo syyskuuta! Huh, ei millään kykene ymmärtämään että kesä on jo ohi ja syksy on startannut ihan kunnolla. Kaikki arkiset asiat kuten työ ja muksun eskari toki sen kertovat, mutta jollain syvemmällä tasolla huomaan kaipaavani edelleen kesää. Se on minulle uutta, sillä yleensä otan syksyn ja syysfiiliksen avosylin vastaan. Tänä vuonna en vain kertakaikkiaan tainnut saada tarpeeksi lämpöä ja valoenergiaa.
No, eipä tässä muu auta kuin fiilistellä syksyä ja yrittää ulkoilla paljon. Syksyn happirikas sää kun on mitä parhainta aikaa reippailulle!
Puutarhassa kukoistaa onneksi vielä. Syysleimut leimuavat kauniina ja omenapuien hedelmien kypsymistä odotellaan jo kovasti. Mehua ei taideta tänä vuonna saada, mutta kyllä noista syötäväksi riittää. Nam! :)
Nyt toivottelen teille kuitenkin mukavat viikonloput ja painun viltin alle Läckbergin kirjan kera.
Moikka!