Siinä hän kylpee kevätauringossa. Ainokaisemme. Mitäköhän hän miettii?
Ronjan poismeno jätti elämäämme suuren tyhjiön. Mitenköhän Honey kokee parhaan ystävänsä poissaolon? Tunteekohan neiti olonsa yksinäiseksi? Vai onko hän onnensa kukkuloilla nyt kun saa perheeltään kaiken huomion? Tiedä häntä.
Surusta huolimatta toivoisin kuitenkin, että hauvamme saisi jossain vaiheessa
rinnalleen pienen kaverin.
Aussien. Tottakai.
Suloista lauantaita!
Tuossa kuvassa H kyllä näyttää surulliselta. Liekö haikeutta ilmassa?
VastaaPoistaVarmasti oli haikeutta..... :(
Poista❤❤ on se kyllä surullista kun joutuu luopumaan Rakkaasta lemmikistä ❤❤❤ haleja ❤❤❤
VastaaPoistaVarmasti kaipaa ystäväänsä. Tyttärellä, kun jouduttiin toinen koira nukuttamaan ikiuneen toinen lakkasi syömästä, mutta ika parantaa...niin lemmikin ikävän, kuin emännän ikävän.
VastaaPoista<3
Poista