Laukkaa

Ison perennapenkin laukat ovat olleet täydessä kukassa viimeiset pari viikkoa. 

Kertakaikkisen ihania palleroita! 

Aamupäivän sateiden jälkeen ulkona paistaa nyt aurinko. Me taidetaan suunnata Honey-neidin kanssa kohta pitkälle lenkille. :)

Se on moro! 

Apple blossom

Pihamme vanha omenapuu kukki tänäkin vuonna tuhansin kukinnoin. Miten kauniita nuo hempeän valko-vaaleanpunaiset kukat voivatkaan olla?! 

Apple blossom to its fullest.

Näiden kuvien myötä onkin täydellistä toivottaa kesäloma tervetulleeksi. Kesälomalla siirrytään kiireettömään moodiin ja nautitaan perheestä, elämästä ja kaikkein vehreimmillään kukistavasta luonnosta täysin siemauksin. 

Lazy days, here we come!

Ihanaa, ettenkö sanoisi!

Oikein, oikein kaunista viikonloppua jokaiselle!

Kevään kaunein kukinta

Olohuoneen ikkunasta avautuu tällä hetkellä mitä kaunein näkymä.
Pihallemme 6 vuotta sitten istuttamani ruokirsikkapuu on nimittäin yhtä suurta,
 vaaleanpunaista kukkaa.

Ensimmäisinä vuosinaan puu ei tehnyt montaa kukkaa, sillä leikkasin joka syksy
pitkiksi venyneet oksat pois kauniin muodon saavuttamiseksi. Nyttemmin leikkaaminen onkin
vähentynyt selkeästi, ja puu jaksaa keväisin kukkia täysin rinnoin 2-3 viikon ajan.

Toivottavasti kukinta kestää vielä tovin!

Ihastuttavaa maanantaita ja hyvää uutta viikkoa! :)

Piha herää eloon

Ihana herätä aurinkoiseen sunnuntaiaamuun! 

Tänään on luvassa ulkoilua ja pihalla puuhastelua. Istutettiin pikkumiehen kanssa

eilen parit aroniapensaat, ja tänään olisi parin mustaviinimarjapensaan vuoro.

Meidän piha on tosiaan siitä aika hassu, että se on melko harvaan istutettu vaikka sillä on ikää

jo reilut 50 vuotta. Itse en ole liian "siistien" pihojen ystävä, ja minusta onkin aivan

ihanaa että meidän nurmikko on nykyään suurilta osin sammalta.

Onpahan ainakin tilaa jälkikasvun ja koirien leikeille. :)

Yksinkertaisuuden puolestapuhujan tittelistä huolimatta olen kuitenkin käytännön syistä alkanut

kaipaamaan omia marjapensaita, joten takapihan puolelle on nyt ostettu niitä muutama. 

Pensasmustikkaa siellä on entuudestaan kolme, ja niitä haluaisin vielä muutaman lisää.

Pari Saskatoon-pensasta ajattelin myös hankkia. 

Tällaista tänään. 

Lähestyvän kesän myötä blogikin siirtyy enemmän ulkosalle kukkia ja luontoa ihailemaan,

ja seuraavaksi ajattelinkin ottaa muutamat räpsyt meidän verannalta.

Aurinkoista sunnuntain jatkoa! 

Nyt nenut ulos aurinkoon! :)

Pihalla Paahteessa

Ulkona on paahtavan kuuma ja monet kesäkukat ovatkin jatkuvista kasteluista huolimatta luovuttaneet ja kuivuneet kasaan. Samettikukat, pelargonit ja lobeliat ovat tosin sitkeästi jaksaneet ilahduttaa meitä koko kesän. Mikä upea väriloisto!

Täällä Dalbon tilalla odotellaan tänä vuonna suurta omenasatoa. Vanhan omenapuumme oksat riippuvat painavina hedelmistä ja pian ompuista pääsee tekemään herkullista mehua joka takuuvarmasti riittää koko talveksi. Vitamiineja varastoon! Me like!

Muutoin ollaan lomailtu ihan kotosalla, luettu, puistoiltu ja nautittu kesästä. Kauheasti teksisi mieli jo sisustella syksyä, mutta mitään ei jaksa näillä helteillä tehdä. No, sen kyllä ehtii myöhemminkin. Nyt nautitaan kesälomasta, ja lupasin kaiken kukkuraksi itselleni pitäytyä syys-sisustelusta työhönpaluuseen asti. Mitenköhän siinäkin käy?! :D

Oikein ihanaa tiistaita teille! Palailen pian kera taivaallisen hyvän feta-pinaattipiirakan ( karppiresepti tietenkin)!

❤

Kaunis Ruusuorapihlaja

Onko ruusuorapihlaja teille tuttu puu? Se on nimittäin jumalaisen kaunis kukkiessaan! Kukat ovat ruusumaisia, kerrannaisia ihanuuksia, joista puu täyttyy moneksi viikoksi näin kesäkuun alussa. Meidän pihan ruusuorapihlaja on istutettu suunnilleen kolme vuotta sitten, ja se kukkii paraikaa mahtavin, purppuranpunaisin kukinnoin. Lajike on kotoisin Englannista vuodelta 1858 ja kyseinen puu kuuluu orapihlaja- sukuun, joten sillä on luonnollisesti myös piikkejä. Itse olen leikannut piikit pois, jottei meidän pikkumies vahingossa satuttaisi itseään niihin. Olen myös leikannut puuta niin, ettei oksia ole rungon alemmassa osassa lainkaan, eikä sen myötä ole piikkejäkään näkynyt.

Aurinkoisen kesäistä uutta viikkoa!

❤

Koristekirsikkapuu Kukkii

Huomenta! Aurinko paistaa vihdoin ja fiilis on mitä mahtavin! Täällä satoi tosiaan rakeita, räntää ja vettä muutaman päivän ajan, joten auringonpaiste on enemmän kuin tervetullutta vaihtelua.

Suuntasin heti aamusta pihalle kuvaamaan meidän ihanaista koristekirsikkapuuta, jonka herkistä kukinnoista olenkin ollut hieman huolissani edellisten päivien hurjien säiden takia. Koristekirsikkapuun kukinta-aika on muutenkin harmittavan lyhyt, ja meidän puumme kukkiikin korkeintaan viikon verran joka kevät. Joskus on käynyt niin, että kukat ovat kovan sadekuuron tai tuulen takia jopa irronneet. Onneksi kukat selvisivät edeltävien päivien koetuksista ja jaksavat toivon mukaan ilahduttaa meitä vielä muutaman päivän ajan.

Tänään nautitaan keväästä ulkosalla ja huomenna olisi suunnitelmissa Ikean keikka.

Aurinkoa sinun päivääsi!

❤

Summer, here we come!

Päivät pitenevät kovaa vauhtia ja tänään siirrettiin kellotkin kesäaikaan. Taas yksi varma merkki siitä, että kyllä se kesä sieltä tulee. Mahtavaa! En malttaisi odottaa!

Vietimme juuri kolme tuntia pihalla koko perheen voimin. Nautittiin auringosta, korkattiin kevään hiekkalaatikko- ja jätskikausi ja siistittiin paikkoja. Vielä ovat ruskean ja harmaan sävyt pääosassa, mutta näkyy siellä hieman vihreääkin. Pieni lupaus keväästä.

Oma perhe ja rentoa yhdessäoloa, siinä hyvin yksinkertainen resepti onnistuneeseen sunnuntaihin. Mieheni on luvannut tehdä tänään lettuja ja hän saakin joka kerta aikaiseksi jumalaisen hyviä lettuja. Can't wait!

Aurinkoista sunnuntaita ihanaiset!

❤  

Kierrätystä ja pihajuttuja

Kierrätys on minun juttuni kaikin tavoin. Meillä kierrätetään ihan kaikkea lasista kodin tavaroihin. Voitte siis kuvitella kuinka innoissani olin, kun sain eilen vihdoinkin hankittua oman kompostorin! :) Pohdittiin illalla miehen kanssa mihin kohtaan pihaa sijoittaisimme tämän vähemmän kauniin, suuren astian. Esteetön kulku vuoden ympäri ja muutama muu tärkeä seikka sai meidät lopulta päätymään asettamaan kompostorin jäteastiamme lähelle. Siellä se on vanhojen kuusien suojassa aika mukavasti piilossa katseilta mutta silti hyvällä paikalla. Jee!

Tänään kävimme paikallisessa taimimyymälässä hakemassa pihamme kahden nuoren omenapuun suojaksi jyrsijäverkkoa. Puput ovat kahtena viime talvena järsineet pieniä omenapuitamme niin pahasti, että taitaa olla pienoinen ihme että ovat tänä päivänä ylipäänsä elossa. Haavasuojaa olen keväisin levittänyt tarkasti ja leikannut puista pahimmat vauriot kärsineet oksat pois.

Verkon lisäksi kotiutin pihamme ensimmäisen luumupuun. Valitsin itsepölytteisen "Victorian", joka on vanha Englantilainen lajike jonka hedelmä on suuri, makea ja vähähappoinen. Luumun keltaisen pohjavärin päälle kehittyy täplikäs, punainen peiteväri. Sisältä hedelmä on mehukas, kiinteä ja vaaleankeltainen. Nam nam nam :)

Kuva: www.prisma.fi

Huomenna leikkauksesta on kulunut viikko, mutta täällä mennään kyllä ihan saman kaavan mukaan edelleen. Lääkäri oli oikeassa kun sanoi toipumisen olevan kivuliasta ja hidasta. Tänään kipuja on ollut enemmän kun yleensä. Johtunee siitä kun kävimme hieman kaupoilla eilen ja tuli käveltyä jonkin verran. Rauhallisella liikkumisella pitäisi tosin olla myönteinen vaikutus toipumiseen, joten toivon mukaan tuo teki hyvää vaikka olo onkin tänään vähän kipeämpi.

Positiivisena ihmisenä tiedostan kuitenkin että parempaa kohti mennään ja kohta olenenkin entistä ehommassa kunnossa. Pääkoppa mielisi jo töihin vaikka kroppa on toista mieltä. No, töihin ei ole lääkärin mukaan asiaa ennen lokakuun puoltaväliä, joten vielä on sairaslomaa jäljellä. Onneksi on tämä blogi, johon voi keskittyä kaiken fyysisen rasituksen ollessa kiellettyä.

Syksyn myötä teille, rakkaille lukijoilleni, onkin luvassa kaikennäköistä mukavaa. 

Aurinkoista tiistain jatkoa! Palaillaan taas!

Ps. olettehan jo osallistuneet Facebookin puolella voimassa olevaan yllätysarvontaan? :)

❤

- Melissa -

Eräänä aurinkoisena sunnuntaina

Mikä ihana päivä takana! Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta ja olen ehtinyt nauttimaan kauniista säästä sekä saanut paljon tehtyä. Joskus pelkkä löhöilykin on mukavaa, mutta paras mieli minulle tulee yleensä siitä, kun saan päivän aikana tehtyä sekä tarpeellisia että ihan vain mieltä rentouttavia asioita.

Pihan kesäkukat kukoistavat suurina ja kirkkaina ja onnistuin nappaamaan kuvan verannan kaiteella loikoilevasta sudenkorennostakin. Tällaisina päivinä sitä toivoisi voivansa pysäyttää ajankulun, jotta lämmöstä ja kaikesta ympäröivästä kauneudesta voisi nauttia aina vaan. Jollain tapaa surettaa tieto siitä, että noiden kauniiden kukkien aika on kohta ohi, vaikka pidän syksystä ja pimenevistä illoista. No, aikansa kaikella.

Tänä vuonna ostin keväällä torilta verannan kaiteiden kukkalaatikoihin keltaista ja pinkkiä Miljoonakelloa sekä lilaa Verbenaa. Halusin istutuksista ihanan värikkäät, juuri niinkuin luonnossakin.

Aamupäivällä kävimme perheen kanssa läheisessä puistossa leikkimässä ja sieltä palattuamme päätin ryhtyä maalaamaan pikkumiehen tulevaa sänkyä. Mies hioi sängyn jo jonkin aikaa sitten ja se onkin odottanut kellarissa entisöintinsä loppuun viemistä maalaamisen muodossa. Kyseessä on siis vanha, puinen lastensänky jonka löysin paikallisen kirpputorin kautta.

Sänky pitää vielä maalata toiseen otteeseen jossain vaiheessa. Kovin mielelläni olisin tänään maalannut sängyn toiseenkin otteeseen, mutta tuota Helmi-kalustemaalia käytettäessä täytyy odottaa 16 tuntia ennenkuin kalusteen voi maalata uudelleen.

Sängyn maalaamisen jälkeen vuorossa oli vielä viikkosiivous, jonka jälkeen sain laitettua vastapestyt matot lattialle. Nyt talossa leijuu raikas mäntynestesaippuan tuoksu ja alan valmistautua tulevaan työviikkoon kasvohoidon muodossa.

Mukavaa sunnuntain jatkoa teille kaikille!

❤

- Melissa -

Piharuukun jättiläiset

Monen pilvisen ja sateisen päivän jälkeen olemme tänään saaneet vihdoinkin nauttia auringosta jälleen, ja tämä houkuttelikin töiden jälkeen oleskelemaan pihalla koko perheen voimin.  Miten ihanaa aikaa tämä loppukesä onkaan. Lomat on vietetty ja arki on pyörähtänyt käyntiin. Hieman on jo syksyn tunnetta ilmassa, mutta hyvällä tavalla. Vielä on kesää jäljellä!

Tässä komeilee yksi pihamme ruukkuistutuksista. Kolmen keskellä kasvavan pelargonin ympärille istutin keväällä lankaköynnöstä, joka on aiemmin ollut suuri suosikkini sisätiloissa. Ensimmäistä kertaa päätin kokeilla sitä myös ulkoistutuksessa, ja melkoisella menestyksellä! En ole koskaan saanut kyseistä kasvia kasvamaan sisätiloissa tuollaiseen kokoon. Viihtyy siis todella hyvin, jollei paremmin ulkosalla. Suuret pelargonit ovat saavuttaneet jättimäisen kokonsa kolmen viime vuoden aikana. Ovat talvehtineet kellarissamme ja kasvavat vuosi vuodelta isommiksi.

Nopeasti hujahti tämä ensimmäinen loman jälkeinen työviikko ja nyt päästään jälleen kerran viikonlopun viettoon. Täällä rentoudutaan Ben & Jerry:s jäätelön parissa ja huomenna onkin vuorossa serkkuni häät. Toivotaan siis hääparille ihania häitä kauniissa kesäsäässä. Huomenna on Sannan ja Sebastianin päivä! 

Mitä parhainta viikonloppua teille rakkaat lukijat!

❤

- Melissa -

Oma maa mansikka.....ja mustikka

Meillä on onnea, sillä tontillamme kasvaa kaikkennäköisiä luonnon omia herkkuja. Tarkoitan siis sellaisia, joita emme ole itse istuttaneet. Kävin tänään pihalla pitämässä pienen valokuvaussession jonka tuloksena sain paljon mukavia kuvia. Niitä on sitten ihana katsella keskellä kylmää talveä kun kaipaa kesän lämpöä ja vihreyttä.

Tonttimme etupuolella kasvaa metsämansikkaa ja pikkuherra käykin päivittäin

 sieltä poimimassa itselleen pientä suupalaa. Muistan itsekin kuinka ihanaa oli pikkutyttönä poimia omalta tontilta metsämansikoita ja herkutella niillä lämpiminä kesäpäivinä. Minulla oli oma pieni kori, johon keräsin metsämansikat ja heittäydyin siiten aina pihakeinuun niistä nauttimaan.

Lapsuuteni olen viettänyt kauniin järven rannalla ja oivalsin jo nuorena miten uskomaton Suomen luonto on. Vaikka lapsuuteni ajoista on kulunut tovi, tulen aina muistamaan kotitilamme ihanan tontin ja upean järvimaiseman. Paikka oli sanoinkuvaamattoman hieno, ja toivon niin että voisin jakaa kanssanne siitä kuvia, mutta niitä ei harmikseni ole digitaalisessa muodossa. Olisi myös hauska käydä lapsuudenkodissani, varsinkin nykyään kun valokuvaus on tärkeä harrastus. Sieltä saisi henkeäsalpaavan upeita maisemakuvia.

Takapihallamme kasvaa myös jonkin verran mustikoita, ja niitä on ilo käydä poimimassa vaikka aamupalalle luonnonjugurtin seuraksi ja pojan aamupuurolle.

Hienoa omistaa tällainen monipuolinen pala maata arvostetulta alueelta. Tontti on vanha, suojaisa ja vehreä. Olemme antaneet pihan vähän "villiintyä", sillä pidän luonnollisuudesta enemmän kuin esimerkiksi selkeistä istutusalueista.

 Kylämme on historiallinen Haikkoo, joka sijaitsee melko lähellä Porvoon keskustaa. Täällä on mukavat ulkoilumaastot ja meri lähellä. Kuuluisa Haikkoon Kartano sijaitsee noin kilometrin päässä talostamme. Runsaan kuukauden päästä olemme asuneet tällä 7 vuotta.

Aika kuluu nopeasti kun viihtyy kodissaan.

Ihanaa alkanutta viikkoa teille jokaiselle! Minulla pyörähti nyt käyntiin toinen lomaviikko.

❤

- Melissa -