Koen
tällä hetkellä erittäin ristiriitaisia tuntemuksia mitä asumiseen
tulee. Osa minusta on enemmän kuin tyytyväinen meidän nykyiseen taloon
ja sen kotoisaan tunnelmaan, mutta toinen osa on jo pidemmän aikaa
kaivannut jotain muuta. Uutta, tyhjää kanvasta tavallaan. Välillä tuntuu
erittäin vahvasti, että tuolla jossain seisoo jokin ihana talovanhus,
joka odottaa juuri meitä. Uutta en lähtisi rakentamaan; niistä kun
mielestäni usein puuttuu persoonallisuus ja historia. Toki uudestakin saa hienon, mutta
silti se ei taida olla meidän juttu.
Nykyinen
kotimmehan on rintamamiestyylinen talo, jossa on tilat kolmessa
kerroksessa erittäin kompaktissa muodossa. Tilaa en sinänsä kaipaisi
lisää, mutta kerrosasumisessa on juuri se dilemma, että neliöt tuntuvat
paljon pienemmiltä kuin mitä ne oikeastaan ovat. Ulkoa päin katsottuna
ei voisi ikinä uskoa että meidän talossa on n. 150 neliötä. Kaipaisin
kipeästi suurempia, ja ennen kaikkea yhtenäisempiä ja valoisampia
tiloja.
Toisaalta tähän taloon on ehtinyt näiden menneiden 8,5 vuoden
aikana jo kiintyä melkoisesti, ja vaikka talo onkin vanha, niin
tunnemme sen läpikotaisin. Ollaan tehty niin pientä kuin suurtakin
remonttia ja uudistusta, ja siten opittu millaista on elää juuri tässä
vanhassa talossa. Se on tavallaan aika lohduttavaa. Kotimme sijainti on myös erinomainen ja pikkumies aloitti syksyllä päiväkodissa kävelymatkan etäisyydellä kotoa. Palapelin tärkeimmät palaset ovat siis kohdallaan, mutta minkä ikuinen unelmoija itselleen voi?! :)
Suurin
ongelmahan tällä hetkellä on kieltämättä tämä maailmantalous ja sen
epävarmuus. Omasta talostaan ei saisi lähellekään sitä rahasummaa, jonka
vielä jonkin aikaa sitten olisi saanut. Nyt on kyllä ehdottomasti
ostajan markkinat; lainarahaa saa halvalla ja moni myyjäkin on varmasti
valmis tinkimään kotinsa hinnasta jotta sen saa myytyä. Itse olen kyllä
niin tarkka rahoistani, että en suostuisi myymään taloamme jollen saisi
takaisin ainakin sitä pesämunaa, jonka tähän olen aikoinaan sijoittanut.
Jos tämänhetkistä talousennustetta on uskominen, niin taidamme sitten asustella tässä talossa hamaan tulevaisuuteen asti! :D
Näinhän se menee, että kolikolla on aina kaksi puolta. On hyviä juttuja ja sitten sellaisia, joita haluaisi ehkä muuttaa. Tänään on tällaiset fiilikset, ja huomenna ehkä erilaiset. Nyt ollaan tässä, ja tässä on oikein hyvä olla. Silti unelmia ei saa unohtaa.
Keep your dreams alive!
Niinhän se on että nyt on ostajan markkinat! Olemme mieheni kanssa semmoisessa tilanteessa että myytiin rivitalo asunto kun neliöt rupesi loppumaan ja nyt ollaan vuoden verran katsottu asuntoja. Ollaan tultu siihen tilanteeseen että myyjät ei ole valmiita tinkimään hinnasta vaikka niillä on pakko myydä ja sitten n.20 vuoden vanhasta talosta pyydetään mitä uusista pyydetään. Eli nyt on halvempaa ostaa uusi kuin vanhempi. Jännä juttu vaikka luulisi että se olisi toisinpäin. Eikä sitä tiedä mihinkä tämä taloustilanne menee...
VastaaPoistaTosi kiinnostavaa kuulla! Ei kyllä uskoisi! Jännä juttu tosiaan.
PoistaHeissan! tuo kirjoittamasi teksti kuulosti niin tutulta, kuin omasta suustani. täällä kans ollaan ristiriitaisissa tunnelmissa kotimme suhteen. 10 vuotta sitten rakensimme tämän oman ensimmäisen kotimme. paikka on lapsuuskotini ja mummolan vieressä joten on selvää että itsellä vahvat tunne siteet tänne.
VastaaPoistatarpeet , maku ja tyyli ovat vain muuttuneet vuosien varrella. itse tykkään tästä paikasta kovasti ja piha on ihana kesällä, kauniilla rauhallisella paikalla ja palvelut kuitenkin lähellä 5 min kun autolla hurauttaa. mutta mutta muuten olen jotenkin kyllästynyt. kova remontti kuume vaivaa ja haluaisi käydä joka huoneen läpi. mies ei vain lämpene asialle yhtään ja hän ois heti valmis että mökki myyntiin vain niin saat tehdä sitä uutta. muuten kyllä olisin minäkin valmis mutta tämä " sukurasite" painaa liikaa..
talo myös rakennettu ennen lapsia joten tilat jääneet ahtaaksi siltäkin osin ja nyt tekis niin paljon toisin kun asiaa katsoo nyt ihan eritavalla ja tajuaa paremmin mitä tarvis olla yms...en tiedä laajennus ja remontti voisi tuoda ne kaipaamani muutokset mutta mies ei innostu, kuulemma laajennus kalliimpaa kuin tehä kokonaan uusi omilla toiveilla.
huoh, kai sitä täälläkin unelmoidaa ja haaveillaan..asioilla on juuri ne kaksi puolta.
Näin juuri. Kiva kuulla että jollain muullakin on samat fiilikset :)
PoistaJatketaan unelmointia Heitsu! <3
Oivoi Melissa ... teidän talo on niin kaunis ja siitä huokuu rauha ja onni kun postiaullato siitä ohi pörisee.kyllä siinä kelpaa asustella! :)
VastaaPoistaVoi kiitos! Olipa hauska kuulla :)
PoistaNiin tuttuja tunnelmia! Meillä myös kivalla paikalla rintamamiestalo joka laitettu omannäköiseksi.. mutta... lisää tilaa kaivattaisiin, ja muutamia juttuja joita tähän ei vain ole järkevää laittaa (ruutuikkunat ja leivinuuni esim.). Tältä alueelta emme halua muuttaa pois kun lapset ovat nyt aloittaneet koulun, ja kaverit on lähellä, mutta tällä alueella ei vaan ole sellaista tarjolla mitä haluaisimme. Silti kyttään asuntoilmoituksia jatkuvasti. :) Kai se on tässä asusteltava seuraavat 10 v ja muutetaan sitten maalle kun lapset muuttaa pois tai pääsee edes kulkemaan mopolla. :D
VastaaPoistaSamoja ajatuksia meillä sitten Anna-Maija. Rintamamiestalo on ihana, mutta....no, sinähän sen tiedät :)
PoistaTalonne ja piha näyttävät minusta todella kodikkaalta. Toki tuo ylemmän jutun talo näyttää toteutuneelta päiväunelta...
VastaaPoista